Herkkutatti saapui Karttaselaimen kartoille!

Herkkutatti (Boletus edulis) on yksi Suomen rakastetuimmista ruokasienistä – ja sen tyypilliset kasvupaikat löytyvät nyt helposti suoraan Karttaselaimesta. Olemme lisänneet sovellukseen uuden ilmaisen herkkutattikartan, joka auttaa sinua suunnittelemaan sieniretket todennäköisimmille kasvupaikoille.

Herkkutatin tyypilliset kasvualueet on korostettu kartalle violeteilla neliöillä. ja kartan avulla voit nopeasti hahmottaa, millä alueilla olosuhteet ovat otolliset herkkutateille. Lupaavimpia kohteita ovat alueet, joissa väriä on tiheästi ja laajalla alueella

Voit ottaa herkkutattikartan käyttöön samantien Karttaselaimen Android- ja iOS-versioissa tai suuntaamalla web-versioon. Löydät kartan sovelluksen karttavalikosta. Jos karttaa ei näy valikossa, käynnistä sovellus uudelleen ja tarkista että sovellus on päivitetty uusimpaan versioon. Samalla käytössäsi ovat myös kaikki Karttaselaimen muut kattavat ominaisuudet retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen. Voit vaikkapa yhdistää sienireissun ja retkeilyn käyttäen kymmenien tuhansien kohteiden retkeilyaineistoamme.

Mikä tekee herkkutatista erityisen?

Herkkutatti kuuluu arvostetuimpiin Ruokaviraston suosittelemiin ruokasieniin ja sitä pidetään yhtenä maukkaimmista metsän antimista. Herkkutattia viedään Suomesta myös muun muassa Italiaan, missä se on arvossaan kansainvälisenä herkkuna. Suomalaisten rakastamalla sienellä on useita lempinimiä: kivitatti, hepotatti ja karljohan ovat niistä tunnetuimpia. Karljohan-nimi juontaa juurensa Ruotsin kuninkaaseen Kaarle XIV Juhanaan, joka oli intohimoinen herkkutattien ystävä ja teki sienestä suositun myös Suomen herraskartanoissa ja pappiloissa.

• Maku on miedon pähkinäinen ja hienostunut. Jälkimaku on makeahko.
• Rakenne pysyy kiinteänä myös kypsennettäessä.
• Se sopii erinomaisesti paistettavaksi, kastikkeisiin, risottoihin ja vaikka kuivattuna talven herkkuihin.

Myös toukat rakastavat herkkutattia joten niiden poiminta on usein nopeuskilpailua toukkien kanssa! Voit testata sientä kopauttamalla sen lakkia – täysin toukkainen tai pehmeä tatti ei kumise.

Missä ja milloin herkkutatteja kasvaa?

Herkkutatti viihtyy laajalti suomalaisissa metsissä, mutta erityisen hyvin sitä löytyy:

• Tuoreista kangasmetsistä, yleensä kuusen seurassa
• Viihtyy metsänpohjassa, jossa ei ole paksua aluskasvillisuutta, vaan ohut sammalpeite tai pelkkää neulaskariketta.

Satokausi alkaa yleensä loppukesästä ja jatkuu lokakuulle. Runsaimmillaan herkkutatteja voi löytää elo–syyskuussa, jos sääolot ovat suotuisat.

Näin käytät Karttaselaimen herkkutattikarttaa

1. Avaa Karttaselain-mobiilisovellus tai web-versio ja valitse karttavalikosta herkkutattikartta
2. Herkkutatin tyypilliset kasvualueet on korostettu kartalle violeteilla neliöillä
3. Lupaavimpia kohteita ovat alueet, joissa väriä on tiheästi ja laajalla alueella
4. Vinkki: retkeilyalueet ovat usein myös hyviä sienestyskohteita. Karttaselaimen mobiiliversioissa voit kytkeä karttavalikosta päälle myös Karttaselaimen retkeilyaineistot niin voit vaikkapa pitää tauon laavulla sienestysretken lomassa.

Herkkutattikartta ei kerro tarkkaa paikkaa jokaiselle sienelle, mutta se auttaa huomattavasti oikeanlaisten maastojen löytämistä.

Karttamme perustuu valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin, joiden avulla tunnistamme herkkutatin tyypillisiä kasvupaikkoja. Mukana on muun muassa puuston koostumusta, maaperää ja kasvupaikkatyyppejä kuvaavia tietoja.

Miten herkkutatin tunnistaa?

Vaikka herkkutatin tunnistaminen ei ole vaikeimmasta päästä, on tärkeää varmistaa sienilaji ennen poimimista. Herkkutatin tunnistat tukevasta, valkoisella verkkokuviolla varustetusta jalasta, kookkaasta, kuperasta lakista ja harmaanvaaleasta pillistöstä, joka muuttuu nuoruudessa keltaiseksi ja lopulta vihertäväksi. Lakin väri vaihtelee tyypillisesti vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Lue lisää tunnistamisesta Luontoportin sivulta.

Helpoimmin herkkutatin voi sekoittaa lähisukulaisiinsa, kuten männynherkkutattiin, tammenherkkutattiin, kangasherkkutattiin ja koivunherkkutattiin – kaikki erinomaisia ruokasieniä. Sen sijaan sappitatti on karvaan makunsa vuoksi kelvoton ruokasieneksi, vaikkei myrkyllinen olekaan. Männynherkkutatti on herkkutattia tummalakkisempi ja sen pillien suut ovat usein punertavat, kun taas tammenherkkutatilla lakki on vaaleampi, kuhmuisempi ja hienonukkainen.

Lataa Karttaselain ja kokeile heti

Herkkutattikartta on käytettävissä heti – täysin maksutta. Karttaselain löytyy sovelluskaupoista hakusanalla Karttaselain, ja voit myös ladata sovelluksen karttaselain.fi -sivulta.

Lähde kokeilemaan ja löydä vaikka ensimmäiset herkkutattisi! ✨🍄‍🟫