Näin löydät tatit!

Niin herkkutatti kuin sen läheinen sukulainen männynherkkutattikin ovat yksiä Suomen rakastetuimmista ruokasienistä – ja niiden tyypilliset kasvupaikat löytyvät helposti suoraan Karttaselaimen kartoilta. Karttaselaimen ilmaiset sienikartat auttavat sinua suunnittelemaan sieniretket todennäköisimmille kasvupaikoille.

Eri sienilajien tyypilliset kasvualueet on korostettu kartalle violeteilla neliöillä, ja kartan avulla näet nopeasti, millä alueilla olosuhteet ovat otolliset kullekin lajille. Lupaavimpia kohteita ovat alueet, joissa väriä on tiheästi ja laajalla alueella.

Sienikartat saat käyttöösi maksuttomasti Karttaselaimen Android- ja iOS-versioissa tai suuntaamalla web-versioon. Löydät eri lajien kartat sovelluksen karttavalikosta. Samalla käytössäsi ovat myös Karttaselaimen muut kattavat ominaisuudet retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen. Voit vaikkapa yhdistää sienireissun ja retkeilyn käyttäen kymmenien tuhansien kohteiden retkeilyaineistoamme.

Mikä tekee herkkutatista erityisen?

Herkkutatti eli kuusenherkkutatti kuuluu arvostetuimpiin Ruokaviraston suosittelemiin ruokasieniin ja sitä pidetään yhtenä maukkaimmista metsän antimista. Herkkutattia viedään Suomesta myös muun muassa Italiaan, missä se on arvossaan kansainvälisenä herkkuna. Suomalaisten rakastamalla sienellä on useita lempinimiä: kivitatti, hepotatti ja karljohan ovat niistä tunnetuimpia. Karljohan-nimi juontaa juurensa Ruotsin kuninkaaseen Kaarle XIV Juhanaan, joka oli intohimoinen herkkutattien ystävä ja teki sienestä suositun myös Suomen herraskartanoissa ja pappiloissa.

• Maku on miedon pähkinäinen ja hienostunut. Jälkimaku on makeahko.
• Rakenne pysyy kiinteänä myös kypsennettäessä.
• Se sopii erinomaisesti paistettavaksi, kastikkeisiin, risottoihin ja vaikka kuivattuna talven herkkuihin.

Myös toukat rakastavat herkkutattia joten niiden poiminta on usein nopeuskilpailua toukkien kanssa! Voit testata sientä kopauttamalla sen lakkia – täysin toukkainen tai pehmeä tatti ei kumise.

Missä ja milloin herkkutatteja kasvaa?

Herkkutatti viihtyy laajalti suomalaisissa metsissä, mutta erityisen hyvin sitä löytyy:

• Tuoreista kangasmetsistä, yleensä kuusen seurassa
• Viihtyy metsänpohjassa, jossa ei ole paksua aluskasvillisuutta, vaan ohut sammalpeite tai pelkkää neulaskariketta.

Satokausi alkaa yleensä loppukesästä ja jatkuu lokakuulle. Runsaimmillaan herkkutatteja voi löytää elo–syyskuussa, jos sääolot ovat suotuisat.

Miksi männynherkkutatti on suosittu?

Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) on herkkutatin läheinen sukulainen ja yksi Suomen arvostetuimmista ruokasienistä. Se tunnetaan tummasta, punaruskeasta lakistaan ja lyhyestä tukevasta jalastaan. Tatin pillien suut ovat usein hennon punertavat. Männynherkkutatti viihtyy erityisesti mäntyvaltaisilla kankailla, joista se on saanut nimensä.

Maku on herkkutatin tapaan mieto ja hienostunut. Rakenne pysyy hyvin koossa kypsennettäessä, mikä tekee siitä loistavan raaka-aineen paistoksiin, kastikkeisiin ja risottoihin – sekä kuivattuna moniin talven ruokiin.

Männynherkkutatti kuuluu Ruokaviraston suosittelemiin ruokasieniin, ja sitä pidetään yhtä arvokkaana herkkuna kuin tavallista herkkutattia. Se on myös suosittu vientituote Eurooppaan, erityisesti Italiaan. Kuten muutkin tatit, myös männynherkkutatti kelpaa nopeasti toukille, joten poimijan kannattaa olla ripeä. Pieni vinkki: kopauta lakin pintaa – terve tatti kumisee, mutta toukkainen on pehmeä eikä soi.

Missä ja milloin männynherkkutatteja voi löytää

Männynherkkutatti viihtyy erityisesti mäntyvaltaisissa metsissä, mutta sitä tavataan myös sekametsistä, joissa kasvaa runsaasti mäntyä.

• Parhaiten se löytyy kuivista kangasmetsistä, usein harvahkosta mäntymetsästä.
• Männynherkkutatti kasvaa mielellään maassa jossa aluskasvillisuus on mahdollisimman matalaa – jäkälä- ja sammalpohja ovat tyypillisiä kasvupaikkoja.
• Satokausi alkaa yleensä loppukesällä ja jatkuu jopa lokakuuhun saakka.

📍 Tutustu, innostu ja löydä omat sieniapajasi. Voit aloittaa vaikka heti!

Haluatko jakaa kokemuksia tai kysyä vinkkejä? Liity mukaan keskusteluun somekanavissamme. 🍂🍄‍🟫

👉 Karttaselain Instagramissa
👉 Karttaselain Facebookissa

Näin käytät Karttaselaimen sienikarttaa

1. Avaa Karttaselain-mobiilisovellus tai web-versio ja valitse karttavalikosta haluamasi sienilajin kartta
2. Sienilajin tyypilliset kasvualueet on korostettu kartalle violeteilla neliöillä
3. Lupaavimpia kohteita ovat alueet, joissa väriä on tiheästi ja laajalla alueella
4. Vinkki: retkeilyalueet ovat usein myös hyviä sienestyskohteita. Karttaselaimen mobiiliversioissa voit kytkeä karttavalikosta päälle myös Karttaselaimen retkeilyaineistot niin voit vaikkapa pitää tauon laavulla sienestysretken lomassa.

Sienikartta ei kerro tarkkaa paikkaa jokaiselle sienelle, mutta se auttaa huomattavasti oikeanlaisten maastojen löytämistä.

Karttamme perustuu valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin, joiden avulla tunnistamme eri sienilajeille tyypillisiä kasvupaikkoja. Mukana on muun muassa puuston koostumusta, maaperää ja kasvupaikkatyyppejä kuvaavia tietoja.

Miten herkkutatin tunnistaa?

Vaikka herkkutatin tunnistaminen ei ole vaikeimmasta päästä, on tärkeää varmistaa sienilaji ennen poimimista. Herkkutatin tunnistat tukevasta, valkoisella verkkokuviolla varustetusta jalasta, kookkaasta, kuperasta lakista ja harmaanvaaleasta pillistöstä, joka muuttuu nuoruudessa keltaiseksi ja lopulta vihertäväksi. Lakin väri vaihtelee tyypillisesti vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Lue lisää tunnistamisesta Luontoportin sivulta.

Helpoimmin herkkutatin voi sekoittaa lähisukulaisiinsa, kuten männynherkkutattiin, tammenherkkutattiin, kangasherkkutattiin ja koivunherkkutattiin – kaikki erinomaisia ruokasieniä. Sen sijaan sappitatti on karvaan makunsa vuoksi kelvoton ruokasieneksi, vaikkei myrkyllinen olekaan. Männynherkkutatti on herkkutattia tummalakkisempi ja sen pillien suut ovat usein punertavat, kun taas tammenherkkutatilla lakki on vaaleampi, kuhmuisempi ja hienonukkainen.

Miten männynherkkutatin tunnistaa?

Männynherkkutatti on suhteellisen helppo tunnistaa, mutta lajimääritys on tärkeää aina varmistaa ennen koriin poimimista. Sen tunnusmerkkejä ovat tukeva, usein paksu jalka jonka yläreunassa on vaalea hento verkkokuvio. Lakki on kupera, kookas ja tummanruskea. Pillistön suut voivat olla hennon punertavat

Helpoimmin männynherkkutatin voi sekoittaa lähisukulaisiinsa – herkkutattiin, tammenherkkutattiin, kangasherkkutattiin ja koivunherkkutattiin – jotka kaikki ovat erinomaisia ruokasieniä. Sen sijaan sappitatti on karvaan makunsa vuoksi kelvoton ruokasieneksi, vaikkei myrkyllinen olekaan.

Lue lisää tunnistamisesta Luontoportin sivulta.

Lataa Karttaselain ja kokeile heti

Herkkutattikartta on käytettävissä heti – täysin maksutta. Karttaselain löytyy sovelluskaupoista hakusanalla Karttaselain, ja voit myös ladata sovelluksen karttaselain.fi -sivulta.

Lähde kokeilemaan ja löydä vaikka ensimmäiset herkkutattisi! ✨🍄‍🟫