Päiväretki: Pilpasuon luontopolku
Uudessa blogisarjassamme vierailemme erilaisissa luontokohteissa pienten päiväretkien muodossa. Ensimmäisenä päiväretkikohteena toimii Itä-Oulussa sijaitseva Pilpasuon luontopolku, joka on yksi Oulun alueen suosituimpia retkeilykohteita. Avaamme tässä blogikirjoituksessa tarkemmin luontopolulta löytyviä reittivaihtoehtoja, pääset myös tutustumaan luontopolun maisemiin ja tunnelmiin erillisen päiväretkikertomuksen sekä valokuvakattauksen muodossa. Tervetuloa mukaan päiväretkelle!
Tietoa luontopolusta
- Reittivaihtoehdot: Lystireitti (1km) ja Aistireitti (7km)
- Lähtöpiste: Pilpaselän metsätie 244, 90650 Oulu
- Reitin kesto: Noin 2 tuntia (Aistireitti)
- Muuta: Luontopolulta löytyy kaksi laavua ja useampia nuotiopaikkoja. Laavuille toimitetaan myös säännöllisesti polttopuita.
Päiväretkikertomus
Päiväretki Pilpasuon luontopolulle starttasi heti herättyäni ja aloin suunnata kohti Pilpaselän metsätiellä sijaitsevaa lähtöpistettä. Lähtöpisteelle saavuttuani vastassa oli luontopolkua esittelevä opaste, joka sisälsi monipuolista tietoa esimerkiksi luontopolun eri reittivaihtoehdoista sekä Pilpasuota ympäröivästä luonnosta. Opasteeseen oli listattu myös selkeästi luontopolun muutamat kohokohdat: Pahalampi, Ala-Korkiakankaan muinaisranta, avosuo sekä harvinainen tervaleppäkorpi. Olin varustautunut päiväretkeen pelkillä lenkkareilla ja kevyellä alkukesän ulkoiluun sopivalla vaatetuksella.
Lähtöpisteen opasteen jälkeen reittiä oli mahdollista kulkea vielä hetken aikaa ilman, että tarvitsisi vielä päättää, valitsisiko lyhyen vai pidemmän reittivaihtoehdon. Lyhyen matkan kuljettuani reitti erkani kahdeksi eri haaraksi, joissa oli valittavina kaksi eri reittivaihtoehtoa: Lystireitti (1km) sekä Aistireitti (7km). Valitsin näistä kuljettavakseni Aistireitin, sillä se sivuaa osin lyhyempää Lystireittiä ja kulkee muun muassa opasteessa kohokohdaksi mainitun Pahalammen vierestä.
Reitin erkaannuttua matka taittui hetken aikaa pitkospuita pitkin. Aika ajoin reitin varrelta löytyi hauskoja tauluja, joissa oli annettu jokin sijaintiin sopiva tehtävä. Oulun kaupungin verkkosivujen mukaan Pilpasuon luontopolun Aistireitin varrelta löytyy yhteensä kahdeksan erilaista tehtävää, jotka tarjoavat pientä tekemistä herkistämällä aisteja ja ohjaamalla kokemaan tuttuja luonnon juttuja kokonaan uudella tavalla. Yksi tehtävistä kuului esimerkiksi seuraavasti: "Mitä kuuluu: Sulje silmäsi ja keskity kuuntelemaan. Mitä ääniä erotat?". Tehtävätaulussa oli tehtävän jälkeen kerrottu, miten hirvi kuulee ja havainnoi erilaisia asioita ympäristössä.
Pitkospuuosuus jatkui vielä hetken aikaa ja metsikköisen osuuden jälkeen pitkospuita pääsi kulkemaan myös avarammalla suo-osuudella. Tässä kohtaa reitillä tuli vastaan myös yksi suo-osuudelle sijoitettu penkki, mikä on mielestäni hieno lisä erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä ajatellen. Soinen osuus ei tarjoa samalla tavalla levähdyspaikkoja, kuin esimerkiksi metsässä kulkeva reitti, jossa matkalle saattaa sattua esimerkiksi istumiseen soveltuvia isoja kiviä tai kantoja.
Aistireitti oli kokonaisuutena kuljettavissa hyvin pelkillä lenkkareilla. Reitille kuitenkin mahtui muutamia kosteampia osuuksia, joiden kohdalla sai hieman poiketa merkityltä reitiltä kenkien kastumisen välttämiseksi. Tässä on ehkä reitin suhteen vielä jonkin verran kehitettävää. Pienillä pohjatöillä kosteammista osuuksista voidaan tehdä vielä hieman nykyistä kuivempia, jonka jälkeen osuuksia ei tarvitsisi enää kiertää kuivempia reittejä pitkin.
Kulkemani reitti alkoi hiljalleen nousta kohti Ala-Korkiakankaan muinaisrantaa. Oulun kaupungin sivuilla kerrotaan, että Ala-Korkiakankaan louhikko on ollut noin 6500 vuotta sitten pieni saari merellä ja se kohoaa nykyisin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Louhikosta löytyy verkkosivujen mukaan myös muutamia ihmisen kasaamia kiviröykkiöitä, mutta niiden alkuperästä tai synnystä ei ole tarkempaa tietoa. Ala-Korkiakankaan muinaisranta toimi mielestäni hyvänä Aistireitin varrelle osuvana kohokohtana ja sen näkeminen kirkkaalla alkukesän säällä oli hieno kokemus. Muinaisranta sijaitsee aikalailla reitin puolivälissä. Isommalla porukalla retkeillessä sijainnissa on hyvä pitää vaikkapa pieni evästauko, sillä muinaisrannan kiviä on helppo hyödyntää istuimina.
Muinaisrannasta johtuen myös kuljettava reitti oli paikoin kivikkoisempaa ja välillä sai katsoa tarkemmin, mihin kohtaan on hyvä askeltaa. Tämä osuus reitillä oli mielestäni yksi Aistireitin vaikeakulkuisimpia osioita, esimerkiksi lapsia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä ajatellen. Reitti alkoi kuitenkin heti muinaisrannalta pois pääsyn jälkeen muuttua takaisin helppokulkuisemmaksi metsäpoluksi. Muinaisrannan päädyssä reitiltä lähti myös erillinen haara pidemmälle Tervereitistölle. Risteyksessä kohtasin ensimmäisen luontopolulla tallustelevan kanssakulkijan.
Ala-Korkiakankaan muinaisrannan jälkeen reitti alkoi laskeutua kohti alhaalla odottavaa avosuota. Avosuolle päästyäni reitiltä avautuivat laajat näkymät eri puolille Pilpasuota. Tähän väliin on hyvä kertoa muutama Oulun kaupungin sivuilta löytyvä Pilpasuohon liittyvä fakta. Verkkosivujen mukaan Pilpasuon luontopolku on rakennettu alkujaan 1978 yhteistyössä Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Pilpasuo on myös yksi valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohteista ja Natura 2000 -suojelukohde. Pilpasuolla on mahdollista törmätä esimerkiksi niittykirvisiin ja keltavästäräkkeihin.
Laajemman avosuo-osuuden jälkeen reitti alkoi edetä kohti Pilpakangasta, jossa olisi ensimmäinen pidemmälle Aistireitille sattuva laavu. Maisemat alkoivat muuttua aiempaan reitinkulkuun verrattuna hyvin erilaisiksi ja polun varsi alkoi täyttyä pienistä sekä suuremmista männyistä ja hiekkaisesta pohjasta. Reitti kulki tässä kohtaa aiemmin ylitetyn Pilpasuon myötäisesti ja kuivemmalta osuudelta oli rauhoittavaa katsella laajoja suolle avautuvia näkymiä.
Päästyäni Pilpakankaan laavulle päätin pysähtyä hetkeksi ihastelemaan laavulta näkyviä suomaisemia. Laavu sijaitsi mielestäni hyvällä paikalla ja siitä oli helppo ihastella avaria suomaisemia ruokailun yhteydessä. Pimeällä sijainti soveltuu luultavasti myös tähtitaivaan ihasteluun, sillä valosaasteen määrä alueella ei todennäköisesti ole kovin merkittävä. Laavun lähettyviltä löytyi myös kyltti, jossa oli kerrottu etäisyyksiä erilaisiin lähistöllä oleviin kohteisiin: Kallioselkään, Pilpajärveen sekä Sankivaaraan.
Pilpakankaan laavulta löytyy myös erillinen puuliiteri, johon tuodaan Oulun kaupungin verkkosivujen mukaan puita aina maaperän kantaessa. Verkkosivuilla suositellaan ottamaan kuitenkin omat puut mukaan, sillä toisinaan liiterissä olevat puut voivat päästä loppumaan. Näin saadaan helposti varmistettua, ettei ruokailu jää kiinni polttopuista. Kierrokseni aikana liiteristä näytti löytyvän muutamia puita ja niillä olisi helposti saanut nuotion aikaiseksi. En kuitenkaan jäänyt sen pidemmäksi aikaa laavulle, joten jätin nuotion tekemisen ja makkaranpaistotuokion tällä kertaa väliin.
Laavulta lähdettyäni matka reitillä taittui vielä hetken aikaa kangasmetsän läpi. Hetken päästä kuljettava reitti kääntyi oikealle lähistöllä olleen voimalinjan myötäisesti. Kyseisessä käännöskohdassa kannattaa seurata tarkasti reittimerkintöjä, sillä tietä on mahdollista kulkea myös suoraan. Suoraan menevä tie ei kuitenkaan johda lähtöpisteelle ja tässä on helppo eksyä pois reitiltä. Voimalinjan alta löytyy kuitenkin myös hyvä reitin kulkua ohjaava kyltti, josta löytyy myös Aistireittiä kuvastava sininen värimerkintä.
Voimalinjalta reitti alkoi kulkea takaisin kohti alussa sivuttua Pahalampea. Pahalammelta löytyi myös toinen pidemmälle Aistireitille sattuvista laavuista. Laavusta ei kuitenkaan löydy erikseen kuvaa, sillä en halunnut häiritä nuotiolle asettunutta retkiseuruetta ja ohitin laavun merkittyä reittiä kulkemalla. Pahalammen laavulta löytyy myös Pilpakankaan laavun tavoin erillinen puuliiteri, johon tuodaan säännöllisesti nuotiopaikalle tarkoitettuja polttopuita. Pahalammen jälkeen Aistireittiä oli jäljellä enää arviolta 300 metriä ja päiväretki alkoi tulla päätökseensä. Lopulta saavuin takaisin risteyskohtaan, josta matka taittuisi takaisin lähtöpisteessä sijaitsevalla parkkipaikalle.
Yhteenveto
Mukava päiväretki oli nyt tullut päätökseensä. Halusin valokuvien ohella myös hieman tietoja kuljettavasta reitistä ja päätin nauhoittaa kulkemani reitin talteen Karttaselaimen mobiiliversion avulla. Tässä muutamia tärkeimpiä tietoja nauhoitetusta reitistä, jotka tallentuivat ylös Karttaselaimen mobiiliversioon:
- Keskinopeus: 3.9km/h
- Pituus: 7.1km
- Kesto: 01:49:15
Aistireitin pituus näytti vastaavan hyvin Oulun kaupungin sivulla kuvattua reitin pituutta, myös reitin kesto oli esitteessä kerrottua reitin kestoa vastaava. Kierrokseni sisälsi toki kohtuullisen paljon päiväkirjakertomukseen sisältyvää valokuvausta, eli reitti olisi hyvällä kunnolla ja optimaalisilla olosuhteilla kuljettavissa kävelemällä myös jonkin verran nopeammin. Olen koonnut alle vielä päiväkirjakertomukseen sekä erityisesti Aistireittiin liittyviä plussia ja miinuksia, jotka toimivat eräänlaisena yhteenvetona koko päiväretkestä.
Plussat:
- Hyvät opasteet ja reittimerkinnät
- Suurimmaksi osin helppokulkuinen
- Reitiltä löytyi useita kokemisen arvoisia osuuksia
Miinukset:
- Paikoin liian vähän levennyksiä väistämistä varten
- Muutama kosteampi osuus reitillä hankaloittaa muuten helppokulkuisen reitin kulkemista
Hyödyllisiä linkkejä
Lähteet
Oulun kaupunki. 2023. Pilpasuon suojelualue ja luontopolku. WWW-dokumentti. Saatavissa: Pilpasuo - Luontopolut ja suojelualueet - Ympäristö ja luonto - Ympäristö ja luonto - Oulun kaupunki (ouka.fi) [viitattu 12.05.2023]