Maastopyöräily keväällä: Milloin poluille kannattaa lähteä?

Monille pyöräily on kausiluonteinen laji. Kun kevät koittaa, pyörät kaivetaan esiin ja ensimmäiset lenkit ajetaan jo kuivilla tai lähes kuivilla teillä ja poluilla. Karttaselain on oivallinen apu lenkkien suunnitteluun niin tutuissa kuin uusissakin maisemissa.

Kun puut vilisevät sivuilla, renkaat rapisevat neulaspolulla ja ilmavirta tuntuu kasvoilla, silloin tunnen todella olevani elossa. Maastopyörällä pääsen paikkoihin, joihin jalkaisin en ehtisi tai jaksaisi. Karttaselain-sovelluksen avulla olen löytänyt reittejä ja näkymiä, joita en olisi muuten koskaan tullut edes ajatelleeksi.

Vastustelin pitkään ajatusta maastopyöräilystä. Pidin sitä vaarallisena lajina, jossa kamppeet ovat aina rikki ja hampaiden väliin kertyy mutaa. Kokeilin kuitenkin kerran ja olin myyty, vaikka kaaduin jo ensimmäisellä lenkillä.

Myöhemmin olen istunut likaisissa tamineissani terveyskeskuksen päivystyksen odotusaulassa sormet eri suuntaan harottaen, saanut kipsin jalkaani ja paikkaillut arvokkaita ajovaatteitani ilmastointiteipillä. En silti kadu mitään. Oppirahat olivat kalliit, mutta viime vuosina olen ottanut hieman rauhallisemmin ja säästynyt pahimmilta kolhuilta.

Kevät tuo mukanaan myös omat vaaranpaikkansa. Varjoisissa kohdissa voi olla vielä jäätä, vaikka muualla polku olisi jo sula. Sulamisvedet voivat katkaista reittejä tai tehdä niistä liukkaita. Pito voi vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, joten vauhti kannattaa pitää maltillisena ja katse polussa.

Monet tykkäävät suunnitella reitin tarkasti etukäteen, eikä siinä ole mitään väärää. Itse lähden usein liikkeelle hieman väljemmällä suunnittelulla. Katson valmiiksi muutaman vaihtoehdon ja annan tunteen viedä. Fiiliksen mukaan reittiä voi muuttaa matkan varrella. Joskus paras lenkki syntyy juuri siitä, ettei kaikkea ole lyöty lukkoon etukäteen.

Kelivaihtelut vuosien välillä tuovat omat haasteensa

Muutin Lappiin kolme vuotta sitten, ja innostus maastopyöräilyyn on kulkenut mukana tänne asti. Ero etelään on kuitenkin selvä. Kun Lahdessa ajetaan nyt huhtikuussa jo sulilla poluilla, Lapissa ajetaan samaan aikaan vielä talvireiteillä. Suomi on pitkä maa, mikä näkyy konkreettisesti pyöräilykauden aloituksessa. Myös sääolosuhteet ovat arvaamattomia eikä koskaan voi olla varma edellisen vuoden perusteella, että milloin kevät alkaa.

Tänä vuonna kevät on tullut pohjoiseenkin liian nopeasti. Talvipolut ovat vaarassa kadota normaalia aikaisemmin, mutta ainakin näin huhtikuun alussa yöpakkaset ja asiantunteva reittien huolto ovat pitäneet ne vielä ajokelpoisina. Pian edessä on väistämättä rospuuttokausi, jolloin poluilla on vain lumen ja jään rippeitä sekä pehmeää polunpohjaa. Se ei ole maastopyöräilijän lempiaikaa. Mikä olisikaan oivallisempi hetki tehdä välillä jotain muutakin kuin ajaa pyörällä.

Keväällä maltti on tärkein varuste. Vaikka aurinko lämmittää ja polut näyttävät kuivuvan, maasto voi olla vielä pitkään pehmeä ja herkkä kulumiselle. Liian aikaisin ajaminen ei ole pelkästään epämiellyttävää, vaan se myös rikkoo polkuja, minkä vastuullinen ja myös muita ajatteleva maastopyöräilijä ottaa huomioon. Aamuisin routainen pinta voi vielä kantaa, mutta iltapäivällä sama polku voi muuttua upottavaksi.

Minulle pyöräily ei ole koskaan ollut sidottu vuodenaikoihin. Olen kotoisin Oulun seudulta, missä ei oikeastaan edes puhuttu talvipyöräilystä, oli vain pyöräilyä. Pyörällä kuljettiin ympäri vuoden, kelistä riippumatta.

Asuin pitkään Lahdessa, missä innostuin kunnolla maastopyöräilystä. Siellä olosuhteet ovat Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen herkulliset. Salpausselän harjut tarjoavat polveilevaa neulaspolkua, jossa pieni kivikko tuo ajamiseen sopivasti haastetta – sillä eihän maastopyöräilyn tarvitse olla liian helppoa ollakseen nautinnollista. Ja kun haluaa oikeasti haastaa itseään, Messilän ja Tiirismaan suunnalta löytyy jyrkkää ja kivikkoista enduromaastoa, jossa riittää tekemistä kenelle tahansa. Myös talvipolut ovat niillä seuduilla upeita niin maisemallisesti kuin muutenkin.

Reittisuunnittelu kannattaa – Karttaselain auttaa

Reitin valinta ratkaisee paljon. Kevään ensimmäisille lenkeille sopivat parhaiten kovapohjaiset ja hyvin vettä läpäisevät reitit, kuten esimerkiksi harjut ja kuivemmat kangasmaastot. Sen sijaan juurakot, savipohjat ja kosteikot kuluvat helposti ja tekevät ajamisesta raskasta.

Karttaselain on oiva ajokaveri reittien suunnitteluun. Sieltä näkee nopeasti, millaisia vaihtoehtoja alueella on tarjolla ja samalla pystyy hahmottamaan, kannattaako suunnata helpommille vai vaativammille poluille. Keväällä valinta on usein selvä, kun helpompi ja kuivempi vaihtoehto voittaa.

Pidän Karttaselaimessa erityisesti siitä, kuinka nopeasti kartalle pääsee ja kuinka helposti oma sijainti löytyy. Ajamisen huumassa paikka ja ajantaju katoavat usein täysin, mikä ehkä onkin parasta koko hommassa. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyvä tietää, missä oikeasti on menossa, että löytää myös takaisin kotiin. Siihen kartta tuo tarvittavan varmuuden.

Huomioi muut liikkujat ja oma turvallisuus

Maastossa liikutaan myös muiden ehdoilla. Keväällä polut ovat herkimpiä kulumaan, joten jos reitti tuntuu liian pehmeältä, on parempi kääntyä takaisin. Samalla kannattaa huomioida myös kävelijät, juoksijat ja retkeilijät. Hyvä ennakointi tekee liikkumisesta sujuvaa kaikille.

Ennen kauden alkua pyörä kannattaa huoltaa. Itse olen tällä osastolla hieman laiska ja osaamaton, joten vien pyörän yleensä keväällä ammattilaiselle tarkistettavaksi. Huollossa käydään läpi ainakin ketjut ja rattaat, jarrut ja jarrupalat sekä vaijerit. Kuluvat osat on hyvä vaihtaa ajoissa, sillä se tekee ajamisesta turvallisempaa ja mukavampaa.

Kevät on maastopyöräilijälle odotettua aikaa. Maltti palkitaan, ja kun olosuhteet ovat kohdallaan, kauden ensimmäiset ajot kuivilla poluilla tuntuvat joka vuosi yhtä hyvältä.